sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Kyllä minä niin mieleni pahoitin & Minä ja Suomi & Keijupöly metsässä



"Kyllä minä niin mieleni pahoitin"

Maanantai mikäs muukaan päivä voisi olla sopivampi pahoittaa mielensä. Alkaa niin mukavasti viikko...

Keijupöly ottaa välillä siipeensä ja yhtä tunnemyrskyä tämä elämäni on. Nainen ja naisen tunnevaihtelut. Huoh!

Se onkin täällä tosi kummallista, että toisena päivänä koen, että en ymmärrä yhtään mitään ja toisena päivänä tuntuu, että mähän osaan suorastaan täydellisesti portugalia.

Maanantain todella tuntui, etten ymmärrä mitään ja koin turhautumisen tuskaaaaaa!

Keiju-Pölyn oisi pitänyt vetää karvahattu syvälle päähän ja pysyä siellä koko päivä!

Mutta päivästä selvittiin ja lapset💗


Minä & Suomi

Tiistai oli kiva päivä. Uskalsin sitä karvahattua nostaa sen verran päästäni, että näin taas auringon😆

Katsoimme uudestaan esitykseni Minä & Suomi. Katsoimme sitykset yhdessä kaikkien lasten ja opettajien kanssa. Näin oli kiva, koska portugalilainen opettaja käänsi mitä sanoin ja käänsi lasten kysymykset minulle. Suomesta kertova osio ei ollut niin kiinostava lasten mielestä kuin minusta kertova, mutta esim. avantouinti ja revontulet saivat taas aikaan hämmennystä. Olisivatpa kaikki yhtä innoissaan, kun minut näkevät kuvissa😂😂😂

Vein lapsille salmiakkia maistettavaksi. Lapset aivan innoissaan, kun saivat karkkia, mutta eivät yhtä innoissaan, kun karkkia maistoivat. Voi lapsi parkoja suorastaan. Kyllä meitä aikuisia nauratti, oli vaan niin hauskaa seurata lapsien ilmeitä, kun eivät tykänneet ollenkaan salmiakin mausta. Opettajat maistoivat myös ja sanoivat, että maku oli jotakin mitä eivät odottaneet.😜

Kiva päivä! (Olen todella ammattiin sopiva, kun lapsia kiusaan salmiakilla.)

Toin myös Suomen tuliaisena kylmätyynyn, koska joka päivä sattuu joku haaveri ja heillä vain jääpalat käytössä.

Keiju-Pöly metsässä

Keskiviikkona oli metsäretki Portugalin hienoimpiin metsiin, jossa suorastaan satumaisia paikkoja koko puisto täynnä. Toki emme päässeet kuin kilometrin eteenpäin lasten kanssa, mutta kuitenkin puiston lumous valtasi tämän Keijupölyn täysin. Ehdottomasti pitää päästä tänne uudelleen,

Voitte kuvitella lasten riemua metsässä, paitsi yksi lapsi pelkäsi siellä. Se vain kertoo metsän vaikutuksesta. Valtavat puut ja isot kalliolohkareet ja kivirakennelmat tekivät kyllä kaikkiin vaikutuksen. Jos ehti vaan kaikkea näkemään syömisen, laulamisen, käpyjen etsimisen, pissalla juoksemisen lomassa.


Keiju-Pälyn hetki


Hieno reissu! Upeinta päivässä oli metsä ja se kun lähdimme reissuun, lapset innoissaan huusivat nimeäni bussissa, kun ymmärsivät että minäkin tulen mukaan. Tää Keijupöly liiteli sen johdosta koko päivän.

https://pt.wikipedia.org/wiki/Quinta_da_Regaleira











Satuhetki


Nukkumatti-hetki

Torstaina oli myös ihana päivä. Lapset jotenkin tosi rauhallisia ja iloisia.

Torstain paras hetki oli, kun sain lapset päikkäreille 15 minuutin nukuttamisen jälkeen ( yleensä siinä menee tunti) Opettajat olivat palaverissa ja minä sekä yksi talon henkilökunnasta laitoimme lapset nukkumaan. Ensin soitin lapsille Sininen uni- kappaleen ja sitten Päivänsäde ja mennikäisen, jonka myös lauloin heille. Luulen kyllä, että olivat niin kauhuissaan laulustani ( en ole aiemmin laulanut heille, eikä varmaan nytkään olisi kannattanut.) että ajattelivat, että pakko nukahtaa heti, jotta toi tätä lopettaa ton rääkymisen.😂😂😂 Mutta mä olin happy, kun sain heidät rauhoittumaan niin nopeasti.

Perjantaina oli askartelupäivä. Lapset saivat maalata metsästä löytämiään luonnon aarteita ja aloitime myös tekemään akvaariota lasten kanssa.







Upea viikko vaikka niin mieleni pahoitinkin😂😂😂


tiistai 22. lokakuuta 2019

Tunteiden kuperkeikkoja


Ss on kuulkaas hellurei ja hellät tunteet!                                                                Viikko 42

Olihan viikko!


Maanantain ja tiistain välisen yön mietin lapsia ja miten voisin vaikuttaa heihin omalla olemisellani.

Lapset olleet todella levottomia  jo useamman päivän. Sen vuoksi päätin, että vain olen lasten kanssa. Olin vain läsnä, hyvin ykinkertaista. Hakeuduin pienemmän ryhmän kanssa piirtämään, muovailemaan tai pelaamaan jotain peliä. Toimi! En enää juossut perässä tai selvitellyt mistä-milloinkin-kiistoja. Olin ja tein lasten kanssa eri asioita.

Ohjaajani toivoi varmaan enemmän kokonaisvaltaisempaa  lasten seuraamista ja auttamista, mutta minä koin tämän hyväksi keinoksi. Sain osan lapsista keskittymään johonkin tiettyyn tekemiseen ja siten lapset olivat myös rauhallisempia. Ja tein näin joka päivä ja toinen opettaja alkoi myös tekmään ssamalla tavalla loppuviikosta. Hän sanoikin, että hän oli toivonut tällaista enemmän ja toteuttanut myös aiemmin samanlaista. Ymmärrän kyllä, että heillä ei varmasti riitä aina aika leikkimiseen ja olemiseen lasten kanssa.

Tällä viikolla oli myös taikataikinan tekemistä ja erilaisia projekteja. Liekkitaikina tai ns, taikataikina, playdough, värjättiin granaattihedelmän mehulla punaiseksi ja kyllä oltiin nyt hedelmänpunaisia 😁Projekteissa tutkittiin erilaisia hedelmiä ja erilaisten puiden käpyjä, pähkinöitä ja  siemeniä.

Lasten uteliaisuus ja tiedonhalu tulee hyvin esiin näissä eri projekteja. Lapset on niiiiiin innostuneita ja kaikki haluavat osallistua.








Tällä viikolla oli myös musiikki- ja liikuntatunnit. Niitä myös kiva seurata, koska hyvä noin nuoresta asti jo kehittää näitä taitoja ja lapset rakastavat molempia tunteja. Ja molemmilla tunneilla asioita tehdän leikin varjoin, ei siis liian tosissaan. Onhan he vasta 3-vuotiaita.

Tämä viikko on kyllä ollut tunteikas viikko. Välillä on haastavaa toimia oikein, kun en ymmärrä portugalia. Opettajat puhuvat paljon portugalia ja vain vähän käytetään englantia. Toinen opettaja kyllä puhuu englantia lapsille, mutta enemmän portugalilainen opettaja puhuu lapsille. Tietysti näin, koska suurin osa osaa vain portugalia ja englantia vielä harjoitellaan. Muutama lapsi osaa kyllä englantia todella hyvin ja osa ymmärtää jonkin verran englantia. Se helpottaa kummasti minun olemistani lasten kanssa.

Ja torstaina sattui aivan ihana asia. Yksi vilkkaimmista pojista ei rauhoittunut päiväunille ja ohjaajani pyysi minua menemään hänen kanssaan käytävälle rauhoittumaan, jotta muut lapset saivat nukuttua.
Poika on tykännyt minusta alusta asti, mutta tänään hän oli ollut minuakin kohtaan hyvin torjuva. Ensin hän liikkui vain levottomaksi ja oli hyvin uhmakas, mutta kun vain kysyin häneltä moneen kertaan mikä oli hätänä, hän yhtäkkiä tuli syliini, halasi ja ruperi itkemään. Hän ei halunnut näyttää minulle kyyneleitään, mutta kun sanoin, että on ihan ok itkeä, hän itki vuolaasti monen minuutin ajan sylissäni. Halasin ja paijasin häntä siinä ja minun sydämeni meinasi särkyä. Hän ei puhunut mikä häntä painoi, mutta selvästi hänellä jokin oli.  Tilanteen jälkeen hän meni rauhoittuneena nukkumaan päiväunille. Minä vieressä paijaamassa hänet uneen.

Mainittakoon nyt, että tämä poika puhuu vain espanjaa, mutta ymmärtää ihan hyvin englantia. On välillä turhauttavaa, kun ei ole lapsen kanssa samaa kieltä enkä aina pysty auttamaan. Mutta tämä tilanne osoitti, kuinka sillä ei toisaalta ole mitään merkitystä. Olin läsnä ja hän tunsi olonsa turvalliseksi itkeä sylissäni. Tunsin upean yhteyden hänen kanssaan sekä tunsin, että pystyin auttamaan.

Sydämeni on taas täynnä rakkautta näitä ihanuuksia kohtaan.💓💓💓💓💓💓💓

Eli tunteiden kuperkeikkaviikko.







maanantai 14. lokakuuta 2019

Minä olen minä ja minä haluan




Tänään oli mielenkiintoinen päivä. Oli minä- päivä ja minä haluan päivä.
Vaikka en paljon ymmärrä portugalin kieltä, niin kyllä tänään ymmärsin.

"Isso é meu`" ja " Eu guero" - "Tämä on minun" ja " Minä haluan!"

Lapsilla on vaikeuksia antaa vuoroa toiselle, sekä puhumisessa että esim. keinuvuoroa. He tuovat joka päivä oman lelun mukanaan ja siihen eivät saa muut koskea. Jakaminen on myös vaikeaa, jopa mahdotonta, lapsien mielestä😜Mutta tämähän on juuri sitä 3-vuotiaan elämää.

Motorisesti lapset ovt hyvin kehittyneitä. Lapsista näkee, että he liikkuvat ja ovat paljon ulkona. Hyppiminen, juokseminen ja kehon hallitseminen on hyvin vaivatonta kaikilla lapsilla. Samoin he osaavat pitää kynää oikein ja maalaavat jo selviä kuvia. Heillä onkin paljon koulussa piirtämistä, askartelua ja vesiväreillä maalaamista. Kaikki lapsien piirrokset ja maalaukset tallennetaan.

Lapsien kanssa myös leikitään paljon legoilla ja erilaisilla muilla rakennusssarjoilla. Heidän kanssaan harjoitellaan käden taitoja ja erilaisten asioiden hahmoittamista.

Tänään tutkimme muuten myös avokadoa😋😋😋




sunnuntai 13. lokakuuta 2019

hot &hotter-viikko

 Hot& hotter-viikko


Tämä viikko olikin varsinaista hottia! Kuumeessa kuumassa kuumien kullannuppujen kanssa.

Tulin kipeäksi tiistaina ja koko viikon oli huonvointisuutta, onneksi kuumetta vain muutamana päivänä..

Tiistaina pääsin heti aamusta tosi toimiin, koska molemmat opettajat olivat pitkässä palaverissa koko aamupäivän. Sijaiset kyllä oli luokassa minun kanssani, mutta kyllä puuhaa riitti meille kaikille.

Lapset olivat aamusta asti tosi levottomia, riitelivät ja heittelivä leluja ja pelejä ympäri luokkahuonetta. Ruokailu oli aivan kaaos. Olisi kiva ottaa videota ruokailusta, siinä jäisi meinaan moni toimintaleffa toiseksi. Tulisi todellinen action movie siitä.😂😂😂

Lapsien persoonat alkavat myös näkyä enemmän, eivät ole enää niin vieraskoreita minulle, vaan ovat näyttäneet minulle jo mistä heidät on tehty. Minusta se on vain hyvä juttu, koska näin pääsen lapsia lähemmäs ja opin lukemaan heitä ja siten tiedän mikä toimii parhaiten kullekkin lapselle.

Eli tosiaan kuumeessa kuumassa ja kuumana käyvien lapsien kanssa mentiin tämä viikko.

Torstaina oli myös projektitunnit ja aiheena oli esineiden tunnusteleminen vedessä ja granaattiomenan tutkimista.

Vesiallas oli tuotu sisälle ja siinä sai kolme lasta kerrallaan leikkiä erilaisilla esineillä ja leluilla. Oli minun tehtäväni vastata tästä projektista. Melko hyvin meni. Vain muutama( siis melkein kaikki) joivat sitä vettä ja melkein kaikki vesi pysyi altaassa ( no ei todellakaan pysynyt). Olimme kaikki ihan märkiä ja koko lattia lainehti vedestä. Mutta kyllä oli taas mukavaa!

Granaattiomena oli tosiaan toinen projekti. Lapset saivat leikata hedelmää, kaivaa siemenet pois ja tunnustella ja syödä hedelmää sekä juoda hedelmän mehua. Ja siemeniä oli siis sitten ihan jokapuolella, mutta ei se menoa haitannut. Näin lapset todella oppivat minkälainen hedelmä on granaattiomena .



Vesiprojekti

Granaattiomena projekti



Legoleikkejä ja muita pelejä




Lauantaina kävin tutustumassa lisää omaan lähialueeseeni, nyt ihan Belémin keskustaan.

Hieronymuksen luostari

Mosteiro dos Jerónimos


https://fi.wikipedia.org/wiki/Hieronymuksen_luostari


            Praça do Império






Padrão dos Descobrimentos







maanantai 7. lokakuuta 2019

Vettä ja kiviä


Aamulla kaikki lapset olivat unisia ja eivät millään olisi halunneet jäädä kouluun. Piti houkutella heidät pois äitien ja isien syleistä. Mutta pian he keksittyivät jo leikkimään ulkona. Aurinko paistoi kauniisti ja oli ihana olla ulkona, kun ilma oli vielä viileä,+15 astetta.

Kun pääsimme sisään aloitimme aamun aamurinkissä lattialla istuen. Lauloimme yhdelle pojalle onnittelulaulun , kun hän oli viinloppuna täyttänyt 4 vuotta. Lauloimme englanniksi ja portugaliksi, paitsi tietty minä en laulanut kuin englanniksi. Mukana silti olin ja leikin osaavani laulaa portugaliksi ja ylipäänsä leikin että osaan laulaa,

Aamulla klo 10 -11 oli projektitunti. Heillä on erilaisia projekteja, silloin viimeviikolla oli ne floupartyt ja nyt oli vesi ja kivi-leikkien aika. Vettä oli isossa altaassa, jonne sai laittaa maasta kaikkea mitä löysi ja tunnustella eri luonnon elementtejä vedessä ja leikkiä altaassa.

Lapset olivat ihan kuivia eikä yhtään hiekassa.😄Siinä menikin tovi ennen kuin kaikilla 18 lapsella oli kuivat vaatteet yllä ja hiekat pyyhitty jaloista, käsistä ja naamoista. Mutta miten kivaa lapsilla oli.

Sain luvan ottaa lapsista kuvia, niin etteivät kasvot näy. Onneksi, koska kuva on todellakin aina parempi kuin tuhat sanaa. (menikö se sanonta noin...)

Minusta on todella hienoa, että lapset saavat tutkia, tunnustella ja kokea asioita aistinvaraisesti. Ei mietitä mikä sotku tulee tai syökö joku hiekkaa. Ja todella sotkua tulee ja hiekkaa syödään.

Koulun tiloista myös lisää kuvia. Ei mitkään isot luokat n. 20 lapselle.

viereinen luokkahuone

meidän luokkahuone

maalausteline
Loppupäivästä ruokailu, ulkoilu, päikkärit, välipala, leikkimistä, ulkoilua ja kotiin.

Kiva päivä. Kiitos lapsien.😍

Vähän harmittaa, kun opettajat puhuvat keksenään vain portugalia ja en aina tiedä mitä minun odotetaan tekevän. Tänään pyysin palautetta ja pyysin enemmän ohjausta. Ohjaajani on aivan ihana ja ymmärrän, että hänellä paljon työtä ohjata lapsia saati vielä minua. On vaan päiviä milloin lapset saavat vähän erilaisia ohjeita samoista asioista. En aina tiedä missä mennään mikäkin päivä. Kyllä se vielä tästä selkeytyy...

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Belém, uusi koti ja kalatiski


Tänään oli muutto uuteen asuntoon ja kaupungin osaan, Belém on uusi kotini.




Lähikauppani kalatarjonta oli aikas hyvä.😲



Oman huoneen parvekkeelta otetussa iltamaisemassa ei ole myöskään valittamista


lauantai 5. lokakuuta 2019

Keiju-Pölyn lentoon lähtö ja laskeutuminen


Keiju-Pölyn lentoon lähtö oli sunnuntaina 30.9. klo 18.10 Helsinki- Vantaalta, määränpäänä Lissabon, Portugali.

Lento meni hyvin pieniä ilmakuoppia ( ja yksi vähän isompi hui-äänen äänihuulille nostattava ilmakuoppa) lukuun ottamatta.




Laskeutuminen oli paikallista aikaa 21.06. Laukku saapui myös ja ehjänä, ihme kyllä. '
( muutamalla kanssamatkustajalla ei nimittäin näin käynyt) 

Taxin avustamana sitten liihoittelin uuteen kolooni. Hieno ja siisti kämppä. I like.

Tänään ekana päivänäni oli jo seikkailun makua täällä muoilmalla. Vähän haasteita ensin liihotteluni kanssa paikasta toiseen ja vähän oli muitakin mutkia matkassa...mutta näistä selvittyäni tutustuin ympäristööni ja 10 000 askelta tuli jo ennen puolta päivää. Hyvä se, jotta voisin karistaa TonniKeiju lisänimenikin tällä reissulla.

Tänään siis tuli nähtyä ja koettua jo kaikenlaista...


kotikatu Queluz





"pikkuinen" kesäterassini


eka lounas



eka leikkipuisto


liihoittelumaisemia


kyynel

Niin mahtui tähänkin päivään niin iloa kuin suruakin, mutta sehän vain on elämää-
Keiju-Pölyn elämää.



Seuraavat päivätkin menneet ihmetellessä uutta "maailmaani".

Viikkoon on mahtunut paljon. 

Uusi työharjoittelupaikka.
Matkustamista-liitämistä paikasta toiseen, välillä selviten päämäärään välillä ei.
Tutustumista uusiin ihmisiin ja kaupungin osiin.
Uuden asunnon- kolon etsimistä.


Harjoittelupaikkani on aivan ihana. Olen 3- vuotiaiden ryhmässä. Ryhmässä on 22 lasta ja kaksi opettajaa. Toinen englannin ja toinen portugalin kielinen opettaja. Lapsista 3 osaa hyvin englantia, osa ymmärtää hyvin, puhuu vähän ja osa ei osaa eikä ymmärrä.   Mutta yhdessä opettelemme ymmärtämään toinen toisiamme. He opettelevat englantia ja minä heidän kieltään.

Olen aivan rakastunut kaikkiin lapsiin siellä.💓💓💓

Ekana päivänä löysin sinistä muovailuvahaa korvastani ja pinkkiä "limaa" hiuksistani.
Sain myös ekan poskisuudelman. Poika, jonka kanssa olin eniten päivän aikana leikkinyt, tuli ennen lähtöään kotiin juoksien antamaan halauksen ja poskisuudelman. Mun sydän parka. Love.

Toisena päivänä lapset sai leikkiä maizenajauhoilla, joo kyllä, maizena jauhoilla. Lapset suorastaan"uivat" jauhoissa. 
Olisittepa nähneet meidät...olimme aivan valkoisia kaikki. Fairydust- KeijuPöly olin ihan kuvainnollisesti. Yksi lapsista hehkutti päivänlopuksi, että meillä oli Flour Party eli jauhobileet. Todellakin.😂😂😂
Ja ymmärsin, miksi en voi pitää mustaa työasua. Uusi työasu- Keijupölyasu löytyikin mukaan heti kotimatkalta, sini-valkoinen mekko ja valkoiset tennarit.

Kolmantena päivänä tennarin pohjat olivat täynnä muovailuvahaa, paidassa vesiväriä ja vertakin vähän asussani. Yhdeltä tytöltä vuoti nimittäin verta tänään nenästä.😟 Kaikesta selvittiin ja tahrat vaatteissa ei todellakaan menoa haittaa. Ollaan kaikki ihan yhtä sotkuisia, mikä vaan tekee tästä kokemuksesta siistimpää. 

Eli olen asian ytimessä. Happy!


Lapset ovat niin ihania pikkuisissa koulupuvuissaan ja tuteissaan. 😍

Ja ai niin... Opin kaksi sanaa portugalia tällä viikolla.

"Kaka" ( en löytänyt miten kirjoitetaan, lausuvat noin)  ja bebê.

Eli vauva ja kakka.😂😂😂






Koulun tilasta, meidän luokkahuoneesta kuva.
(Lapsista en ikävä kyllä saa jakaa kuvia)


Uusi asuinalueeni. Belém.



   Belém Tower and Tajo River 








Muutan huomenna alueelle. Eli huomiseen.....

Siipien havinaa

Siipien havinaa ... Oli ihana tulla kotiin ja samalla todella haikeaa oli lähteä. Lapsia kova ikävä 💔 Kotiin tulo on ollut yhtä siipien...